Tämä artikkeli on julkaistu Kiina-Suomi-seuran lehdessä ”Kiina sanoin ja kuvin” numerossa 3/2010, mutta vähempien valokuvien kera.
Taustaa
Maailmannäyttelyitä eli ”Expoja” on järjestetty epäsäännöllisin välein jo vuodesta 1851 lähtien. Vuonna 1995 Expoja koordinoiva järjestö, BIE (Bureau International des Expositions) päätti, että viiden vuoden välein järjestettäisiin suurimittainen, yleisluontoinen Expo. Shanghai Expo 2010 on yksi näistä. Edellinen tämäntyyppinen Expo järjestettiin 2005 Japanin Aichissa ja seuraava suunnitellaan järjestettävän Italian Milanossa 2015.
Expo 2010 Shanghai
Expo 2010 Shanghai on ajallisesti, osanottajamäärältään, yleisömäärältään sekä investointikustannuksiltaan suurin koskaan järjestetty maailmannäyttely. Näyttelyalue, Expo-puisto avattiin toukokuun ensimmäinen päivä ja se on avoinna yleisölle jokaikinen päivä aina lokakuun 31. päivään saakka, yhteensä 184 päivää eli kuusi kuukautta. Päivittäiset aukioloajat ovat myös pidemmät kuin missään aikaisemmassa maailmannäyttelyssä: Portit aukaistaan kello 9:00 ja suljetaan 22:00. Poistumaan alueelta pääsee vielä myöhemminkin. Maailmannäyttelyyn osallistuu oman osaston puitteissa lähes kaksisataa valtiota, kymmeniä kaupunkeja, kymmeniä kansainvälisiä järjestöjä ja kymmeniä kansainvälisiä tai kiinalaisia suuryrityksiä. Kaikilla näyttelynasettajilla on joko oman näyttelyhallinsa tai yhden tai useamman organisaation kanssa yhteinen, jaettu näyttelyhalli.
Expo 2010 maailmannäyttelyn teema ja iskulause on ”Parempi kaupunkielämä”, englanniksi ”Better City, better life”, kiinaksi ”城市，让生活更美好”. Teema on hyvin ajankohtainen, sillä maailman kaupunkiväestön määrä ohitti vuonna 2008 maaseudun väestömäärän. Kukin osanottaja pyrkii oman valintansa mukaan tuomaan esille tähän teemaan kuuluvia asioita. Ne voivat olla teknologisia, ekologisia, sosiaalisia tai taiteellisia näkökulmia ja ratkaisuja. Osallistujamäärän suuruuteen varmasti vaikuttaa huomattavasti se, että maailmannäyttely järjestetään juuri nopeasti kehittyvässä kehitysmaassa; Kiinassa. Osaltaan myös näyttelyn teema ja köyhille Afrikan ja Tyynen valtameren valtioille ilmaiseksi tarjotut, yhteiset näyttelytilat kohottavat osallistujamäärän ennätyssuureksi.
Maailmannäyttelyn ennakoidaan kirjaavan yli 70 miljoonaa käyntikertaa. Kiinan itärannikko on runsasväkistä seutua ja pelkästään Shanghaissa asuu lähes 20 miljoonaa ihmistä, joista likipitäen jokainen vierailee Expossa vähintään kerran. Noin kuusi prosenttia kävijöistä arvioidaan olevan ulkomaalaisia turisteja.
Logo ja maskotti
Shanghai Expo 2010:n logo on taiteiltu kirjoitusmerkin 世 (shì) pohjalta. Tämä merkki tarkoittaa maailmaa. Logosta voidaan sen sijaan hahmottaa kolme ihmistä; kaksi aikuista, jotka kannattelevat välissään lasta. Siis tyypillinen kolmen hengen kiinalainen perhe, mutta virallisesti se symboloi ihmiskunnan yhteistä perhettä. Vihreä väri viitannee ekologisuuteen, mikä on yksi Expon keskeisistä teemoista.
Maailmannäyttelyn maskotti on luonnosteltu ihmistä tarkoittavan kirjoitusmerkin pohjalta (人 rén). Sen sinisen väri symboloi merta, tekniikkaa ja tulevaisuutta. Maskotin nimi Haibao (海宝 hǎibǎo), mikä tarkoittaa kirjainmellisesti ”Meriaarre”. Nimellä on yhteys myös Shanghaihin, sillä Shanghain ”hǎi”-tavu kirjoitetaan kiinaksi myös samalla kirjoitusmerkillä ja tarkoittaa siis merta. Haibaosta on tehty myös sarjakuva- ja animaatiosarja, jossa hahmo esiintyy noin 7-vuotiaana miespuolisena henkilönä, jolla on yliluonnollisia kykyä Pokemonien tapaan. Useita Haibaoa esittäviä, 2-4-metrisiä muoviveistoksia on nähtävissä ympäri Shanghaita ja sen voi ostaa myös pehmoleluna.
Valmistelut
Shanghain maailmannäyttely alue on vanhaa teollisuusaluetta, jossa oli hyvin vähän vanhoja asuinrakennuksia. Aluetta alettiin tyhjentämään jo vuodesta 2005 alkaen ja vuoteen 2007 mennessä kaikki alueella toimineet yritykset ja asukkaat olivat muuttaneet muualle. Perusinfrastruktuurin rakennustyöt alkoivat 2006 ja kansallisia näyttelyhalleja alettiin rakentaa vuoden 2009 aikana, lukuunottamatta Kiinan näyttelyhallia, jota alettiin rakentaa jo 2007.
Maailmannäyttely on paitsi valtava maailman eri paikkojen esittelyareena kiinalaisille myös Shanghain ja Kiinan esittelyareena ulkomaalaisille turisteille. Tämän vuoksi Shanghain kaupunki on tehnyt kaikkensa jättääkseen turisteille myönteisen vaikutelman Shanghaista: Useita teitä on peruskorjattu; lähes kaikki kaupungin asuintalot on ulkomaalattu; uusia metrolinjoja on avattu; vanhoja metrolinjoja on pidennetty, metrojunia on lisätty ja metrojen liikennöintiaikoja on pidennetty kello 24:00 asti; taksien määrää on lisätty ja kaupunkilaisia on valistettu laajoilla sivistyskampanjoilla. Maailmannäyttelyn jo alettua jokaiselle shanghailaiselle perheelle jaettiin yksi vapaalippu Expoon. Moni ei kuitenkaan halua mennä yksin, joten aika hyvä markkinointikikka, eikö vain? Vapaalipun saivat myös asumisaikaehdot täyttävät ulkomaalaisten perheet, mutta ainoastaan naimisissa olevat henkilöt, eivät kaikki kotitaloudet. Pääsylippujen hinta oli ennakkomyynnissä edullisempi, mutta avajaisten jälkeinen, normaalihintainen lippukin on hinnoiteltu niin, että useimmat kiinalaiset hennovat ostaa sen. Lipun hinta on 160 yuania eli noin 18-19 euroa. Iltalipun (kello 17:00 alkaen) hinta on 90 yuania.
Turvallisuus
Kevättalven 2010 aikana kaikille metroasemille tuli matkatavaroiden läpivalaisulaitteet ja ne otettiin käyttöön viimeistään vähän ennen Expo:n avajaisia 1.5.2010. Nämä laitteet oletettavasti jäävät käyttöön myös Expo:n loputtua samoin kuin tapahtui Pekingissä olympialaisten jälkeen, sillä Kiinan viranomaiset tekevät kaikkensa estääkseen sellaisten terrori-iskujen tapahtumisen, mitä on tapahtunut Lontoon, Moskovan ja ynnä muiden suurkaupunkien metrotunneleissa. Lisäksi monilla metroasemilla sisäänkäynnin vieressä päivystää kaksi sotilasta. Huumekoiriakin näkee usein ydinkeskustan metroasemalla. Maailmannäyttelyn vuoksi Shanghaihin siirrettiin väliaikaisesti useita tuhansia poliiseja ja muutamia tuhansia pelastushenkilökuntaan kuuluvia ammattilaisia. Huomasin, että nettikahviloiden valvonta on myös tiukentunut. Nykyään kaikkien netinkäyttäjien henkilötodistukset pitää skannata, kun taas ennen riitti niiden näyttäminen ja nimen ylöskirjoittaminen.
Tässä kansainvälisesti katsottuna jo ennestään hyvin turvallisessa suurkaupungissa ei siten ollen pitäisi olla nyt mitään vaaraa. Mikään valvontajärjestelmä ei kuitenkaan ole aukoton. Kerran hiljaisena aikana yksin läpivalaisulaitetta valvonut työntekijä torkkui koko ajan kuin kassini kulki laitteen läpi. Lisäksi näin kerran näyttelyalueella joidenkin miesten sytyttävän tupakkansa sytkärillä, vaikka sytkäreitä ei saa viedä mukanaan alueelle. Myös maailmannäyttelyalueen sisäänkäynneissä on läpivalaisulaitteet ja likipitäen samanlaiset rajoitukset mukana vietävien tavaroiden osalta kuin lentokoneeseen mentäessä.
Shanghain punainen risti päivystää näyttelyalueella sairaustapauksien varalta. Elokuun lähes neljänkymmenen asteen helteiden aikaan monia auringonpistoksen saaneita saatettiin hoitoon. Vanhuksia ja muita heikkokuntoisia on kehotettu olemaan käymättä Expossa sään ollessa kuumimmillaan.
Kuin kokonainen kaupunki
Expo-puisto kattaa pinta-alaltaan 328 hehtaaria, joista noin kolme neljäsosaa on Huangpu-joen eteläpuolella ja noin yksi neljäsosa joen pohjoispuolella. Alue on kuin erillinen kaupunki, eikä mikään pieni sellainen! Expo-puistossa on oma paikallisliikenteensä bussi- ja metrolinjoineen, joen poikki kulkevaa lauttaliikennettä, omia puisto-alueita ja aukioita, satoja ravintoloita ja matkamuistokauppoja sekä tuhansia työpaikkoja eri näyttelyhalleissa, ravintoloissa sekä sisäänkäyntien luona. Tästä turistikaupungista kuitenkin puuttuu nukkumalähiöt, supermarketit, urheilukentät, yksityisautoilu, lentokenttä ynnä muuta. Kaikki alueella kulkevat bussit ovat sähköautoja.
Turisteja maailmannäyttelyssä käy päivisin noin 350 000 – 470 000. Oman arvioni mukaan kenties jopa yli 20 % käy alueella useammin kuin yhtenä päivänä. Lisäksi Expo-puistossa tai sen porteilla työskentelee arviolta samanaikaisesti yli kaksikymmentä tuhatta työntekijää sekä noin tuhat vapaaehtoista. Siten ollen alueen väkiluku kohoaa päivisin lähes puoleen miljoonaan. Vapaaehtoiset ovat pääasiassa Shanghain yliopisto-opiskelijoita, mutta myös vanhempia henkilöitä on mukana. Tämä valtava vapaaehtoisorganisaatio on rakennetta auttamaan Expo-turisteja kaikissa heidän kohtaamissaan ongelmissa, esimerkiksi neuvomaan tietä haluttuun paikkaan. Vapaaehtoisia on rekrytoitu yhteensä yli 170 000 ja he opastavat, paitsi näyttelyalueen bussipysäkeillä ja infopisteissä, myös useissa palvelupisteissä Expo-puiston ulkopuolella, ympäri Shanghaita. Useimmat vapaaehtoisista eivät toki työskentele koko kuutta kuukautta.
Kävijäjärjestelyt ja suosio
Shanghain liikennejärjestelyt ovat ihmeittäin kestäneet Expo-turistien vyöryn kaupunkiin. Monista eri osista kaupunkia lähtee erityisiä Expo-busseja, jotka menevät suoraan näyttelyalueelle ja takaisin ja siten vähentävät normaalille paikallisliikenteelle koituvaa lisärasitusta. Koska Expo on avoinna myöhään iltaan asti paluuliikenteen huiput eivät osu yhteen iltapäiväruuhkan aikaan. Aamun ruuhkat ovat varmaan sen sijaan pahempia kuin ennen Expoa. Etenkin jo ennestään erittäin ruuhkaiseen 8-linjan metroon, jonka varrella asun, on likipitäen mahdotonta tunkea kello 7 ja 8.30 välillä.
Koska päivittäiset kävijämäärät ovat mielettömän suuria, vierailijat joutuvat jonottamaan sisäänpääsyä haluamaansa näyttelyhalliin. Suosituimpien näyttelyhallien, kuten Kiinan, Saudi-Arabian, Japanin, Saksan ja Coca-Colan hallien, jonotusaika on normaaliaikoina venynyt yli kolmeen tuntiin, joskus jopa runsaasti yli neljään tuntiin. Jopa yli 30 asteen helteessä jonottaminen on luonnollisesti raskasta. Tämän vuoksi näyttelyhallien jonotuspaikoille on rakennettu pitkiä katoksia ja niiden alle sumutusjärjestelmiä, joiden avulla paikallista lämpötilaa saadaan laskettua pari astetta. Tällaisia vedensumutuslaitteita on myös useimmissa sisäänkäyntiporttien jonotuspaikoissa ja joillakin levähdyspaikoilla. Hyvällä aikataulun suunnittelulla sisäänpääsyä Expo-puistoon tai useimpiin näyttelyhalleihin ei kuitenkaan tarvitse jonottaa puolta tuntia pidempään. Järkevä tapa on käydä yhtenä päivänä vain yhdessä huippusuositussa näyttelyhallissa ja useammissa vähemmän väkeä houkuttelevissa, mutta sisällöltään yhtä lailla antoisissa näyttelyissä, sillä muutoin päivän aikana ehtii nähdä vain kolme näyttelyä.
Toinen vaihtoehto on hankkia oikeus käyttää etuoikeutettua sisäänkäyntiä. Etuoikeutetun sisäänkäynnin säädökset vaihtelevat näyttelyhallista toiseen. Lähes kaikki myöntävät etuoikeutetun sisäänkäynnin vanhuksille sekä pyörätuolilla liikkuville ja sitä työntävälle henkilölle. Kun Saudi-Arabian näyttelyhallin ”pyörätuolisisäänkäynnin” jono kasvoi yli 100 metriseksi, epäilykset huijareista tuntuivat hyvin aiheellisilta. Kiinan näyttelyhalliin pääsee etuoikeutettu-jonoa pitkin, jos kerää ensin, samana päivänä 15 eri näyttelyn leimat “Kaupunkien parhaat käytännöt”-alueelta. Silti joutuu jonottamaan noin kaksi tuntia. Suomen näyttelyhallin jonon voi ohittaa näyttämällä Finnairin lentolippua tai varaamalla käyntiajan matkapuhelinpalvelun kautta. Kolmas tapa ohittaa jono on kuulua turistiryhmään, jolla on etukäteen tehty vierailuaikavaraus.
Leimojen keräys on eräs Shanghai Expon erikoisuuksia. Niitä voi kerätä erityiseen Expo-passiin, jolla voi todistaa todella käyneensä kyseisessä näyttelyssä. Tässäkin ovat jotkut nähneet bisnesmahdollisuuden. He keräävät samalla kertaa leiman useisiin passeihin ja myyvät sitten paljon leimoja sisältäviä passeja käsittämättömän korkeaan hintaan. Tämä leimakäytäntö on tavallaan korvike ulkomaanmatkailulle, sillä kiinalaisten on laittoman maahanmuuton estämiseksi erittäin vaikea saada turistiviisumi mennäkseen ulkomaille – ryhmämatkaa lukuunottamatta. Toisin kuin 30 vuotta sitten, kiinalaisten maastalähtöä ei enää rajoita niinkään oman maan kontrolli vaan muiden maiden kontrollit.
Koska turistit eivät turvamääräysten vuoksi saa viedä näyttelyalueelle nesteitä, Expo-puistoon on jalomielisesti rakennettu useita kymmeniä vedenjakelupisteitä, joista saa puhdistettua vettä ilmaiseksi. Näitä pisteitä on niin runsaasti, ettei janoisena tarvitse jonottaa. Veden maku ei kyllä yllä maksullisen pulloveden tasolle.
Järjestäjät ovat ottaneet opiksi aikaisemmista maailmannäyttelyistä ja Expo-puistoon on asennettu noin 4600 pyttyä, kyykkyvessaa tai pisuaaripaikkaa. Tämän ansiosta pääsyä hoitamaan tarpeensa tarvitsee odottaa maksimissaan minuutin tai kaksi. Naisten vessoja tai yhteiskäytössä olevia vessoja on näet lähes kaksinkertainen määrä verrattuna miesten vessoihin. Vessoissa käytettävä paperi on kokonaisuudessaan uusiopaperia.
Expo-puiston ravintoloita on moitittu kalliiksi, mutta todellisuudessa alueella on hinnaltaan eritasoisia ravintoloita, kuten oikeissakin kaupungeissa. Festivaalilisää hinnoissa on kuitenkin useimmiten noin 20 prosenttia.
Näyttelyiden sisältö
Huangpu-joen eteläpuoleinen alue on jaettu eri maiden näyttelyhalleille, kansainvälisille organisaatioille sekä esittävän taiteen rakennuksille. Nämä esittävän taiteen hallit jäävät Kiinan näyttelyhallin ohelle alueelle pysyvästi. Joen pohjoispuolella ovat case-kaupunkien esittelyt sekä yritysten näyttelyhallit. Näyttelyhallin ulkopintojen ja sisätilojen sanotaan korreloivan keskenään: Mitä erikoisempi ulkopintojen arkkitehtuuri, sitä vähemmän konkreettista asiasisältöä sisäpuolelta voi löytää. Monien maiden näyttely on ainoastaan suuriin videoprojektioihin pohjautuva matkailumainos eikä esittelee mitään teknologisia tai ekologisia ratkaisumalleja kaupunkielämän haasteisiin. Eniten edistyksellistä vihertietoutta löytää case-kaupunkien ja joidenkin yritysten näyttelyistä. Expon aikana tieteellisiin teemoihin liittyviä asiantuntijakonferensseja järjestetään niin Shanghaissa kuin lähimaakunnissakin.
Shanghain Expo on ensimmäinen maailmannäyttely, jonka voi kokonaisuudessaan katsella myös verkossa. Näyttelyn löytää osoitteesta www.expo2010.cn. Mikäli itse menee paikan päälle, asioista voi lisäksi kysellä näyttelyoppailta. Oppaiden rekrytoinnissa eri maat ovat soveltaneet täysin erilaista politiikkaa. Jotkut ovat palkanneet ainoastaan kiinalaisia, jotkut sekä kiinalaisia että oman maan kansalaisia ja muutamat maat ainoastaan kiinankieltä osaavia oman maan kansalaisia. Jotkut maat sen sijaan eivät ole palkanneet ketään, vaan käyttävät omanmaalaisia, kiinankieltä osaavia vapaaehtoistyöntekijöitä.
Maailmannäyttelyn aikana Expo-puistossa järjestetään yhteensä yli 20 000 eri tapahtumaa. Kyseessä on kuin valtavat kansanmusiikkijuhlat, joka kestävät kuusi kuukautta eli 23-kertaa pidempään kuin Kaustisen vastaava juhla. Taiteellisia esityksiä järjestetään paitsi Expo-keskuksessa ja Expo-kulttuurikeskuksessa, niin myös eri maanosien mukaan nimetyillä aukioilla sekä kansallisissa näyttelyhalleissa. Jokaisella maalla ja kansainvälisellä organisaatiolla on oma Expo-nimikkopäivänsä, jolloin median huomio kohdistuu kyseiseen näyttelyyn ja siihen liittyviin taiteellisiin näytöksiin. Suomen nimikkopäivä oli 27.5., jolloin Expo-alueella järjestettiin useiden suomalaisyhtyeiden esiintymisiä. Mielestäni kummallista on, että vaikka maan kansallispäivä tai muu sellainen osuisi maailmannäyttelyn puolivuotisjaksolle, monet maat Suomen tavoin eivät ole valinneet sitä Expo-nimikkopäiväkseen.
Kokonaisuudessaan Shanghai Expo 2010 on suurin koskaan maailmassa järjestetty tapahtuma.
Maabrändin rakentamista
Maailmannäyttelyt ovat aina olleet kaupallisia tapahtumia. Niissä on esitelty monia uusia keksintöjä, jotka ovat myöhemmin tulleet arkipäiväisiksi asioiksi, mutta 1930-luvulta lähtien Expot ovat olleet etupäässä eri maiden brändin edistämistapahtuma. Vahva, myönteinen maabrändi on merkittävä vahvuus globaalissa maailmassa, etenkin kaikille niille, joilla ei ole varaa markkinoida maailmanlaajuisesti omaa brändiään. Maailmannäyttely tarjoaa kanavan esitellä maailmalle oman maan huipputuotteita. Monien maiden näyttelyhalleissa on erilliset VIP-tilat, joissa yritysmaailman edustajat voivat solmia uusia tai syventää jo olemassa olevia liikesuhteita. Suomen brändin luomista ovat Shanghain Expossa useampanakin päivänä käyneet edistämässä niin Joulupukki kuin muumipeikotkin. Maailmannäyttely on siis tiedettä, bisnestä, viihdettä sekä kulttuuritietoutta.
Mika Kivimaa
Shanghaissa vuonna 2010