Mielestäni on selvää, että suuri enemmistö kansalaisista pitää hallituksen kuntauudistushanketta mielettömänä farssina. Uudistuksia toki tarvitaan, mutta se mikä pitäisi uusia, on kuntien palveluiden rahoitusjärjestelmä eikä kuntien määrää tai rajoja. Sinipunavihreä hallitus suunnittelee parhaillaan kuntarakennelakia, joka tulee määrittelemään millainen on elinkelpoinen kunta. Monet tutkimukset osoittavat, että suuret kunnat ovat tehottomampia kuin pienet kunnat. Hallitus kuitenkin viis veisaa yhteiskuntatieteistä. Koska hallituksesta ei löydy ymmärrystä juuri minkään asian suhteen, olisi parempi, että hallitus vaihtuisi pikimmiten.
Eihän kunnan rakenne voi määrätä sitä, onko kunta elinvoimainen vai ei? Ratkaisevampaa on, mitä tuloja ja velvoitteita kunnalla on. On tärkeää muistaa, että kunnat ovat aikoinaan perustettu asukkaita varten – ei vain työelämässä olevia asukkaita varten eikä myöskään yrityksiä varten. Siksi ajatus työssäkäyntialueesta kuntana on täysin ideologinen näkökanta.
Toholammin kunnassa taloutta on hoidettu välttävästi. Viime vuoden tilinpäätös oli miinusella erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten vuoksi. Monessa muussa kunnassa on samanlainen tilanne. Vanhusväestön osuuden lisääntyessä ja yhteiskunnallisen pahoinvoinnin seurauksena sairaanhoidon kustannukset ovat merkittävässä kasvussa. Kunnan sopimus Jytan kanssa kannattaa ehkä sopia uudella tavalla. Kustannukset ovat nousseet vuosittain kohtuuttomasti ja siksi täytää vakavasti harkita myös koko Jyta-yhteistyöstä luopumista. Monet erikoissairaanhoidon palvelut joudumme kuitenkin ostamaan oman kuntamme ulkopuolta.
Jotta voimme kunnioittaa ihmisten vapautta valita itse asuinpaikkansa ja rakentaa siten tasa-arvoista Suomea, mielestäni parasta olisi siirtää terveyspalvelujen järjestämis- sekä toteuttamisvastuu kunnilta sairaanhoitopiireille. Lakiin voitaisiin kirjata velvoite järjestää perusterveydenhoitopalvelut joka kunnassa. Rahoitus taas toteutettaisiin jakamalla valtionvaroista suoraan tarvittava määräraha sairaanhoitopiirin hallinnolle. Yhteisöveron jakoa muutettaisiin tarvittaessa ja sairaanhoitopiirille valittaisiin valtuusto yleisillä vaaleille. Näin kuntalaisten ei tarvitsisi luopua paikallisdemokratiasta alueen talous- ja väestörakenteen muutoksen vuoksi. Kun suurempi prosentti kuntalaisista ottaa osaa kunnallisiin päätöksiin, sitä todennäköisemmin heidän kuntansa kehittyy siihen suuntaan, kuin he itse haluavat.
Muuttoliikettä tulee olemaan aina. Hyvillä poliittisilla päätöksillä sen suuntaan voidaan vaikuttaa merkittävästi. On koko Suomen etu, että väestörakenteen muutoksen olisivat kohtuullisen hitaita kaikkialla Suomessa. Vielä enemmän olisi etua siitä, jos kaikkialla olisi vain väkiluvultaan kasvavia kuntia. Maan hallituksen pitäisi ottaa todellinen vastuu suomalaisten terveyspalvelujen saatavuudesta, eikä syyttää vain puun ja kuoren väliin ajettuja kuntapäättäjiä huonosta paikallishallinnosta.
Kuntarakennelakiehdotus tuodaan syksyllä palautekuulemiseen Suomen kuntiin. Toivon, että pidämme kiinni perustuslaillisesta oikeudestamme paikallishallintoon ja lähetämme tylylle Suomen hallitukselle viisaan vastauksen.